Terveydenhuoltoa

Tammojen ja varsojen terveydenhuoltoon liittyvät erityispiirteet

27.11.2005 Hyvinkään hevossairaala

Ell Ben Sykes jBSc, BVMS, MS, Diplomate ACVIM ja ELL Laura Hirvinen

Ben Sykes kertoi, että aihe on vaikea, koska kaikilla asiantuntijoilla on asioista omat näkemyksensä ja mielipiteensä. Kuitenkin tässä keskitymme sairauksiin, jotka voi estää tai ovat parannettavissa.

Suomessa perusterveydenhuolto, kuten rokotukset ja madotukset, eivät ole niin hyvin toteutettu kuin muualla maailmassa, esim. Australiassa. Pidemmällä aikavälillä satsaus perusterveydenhuoltoon kannattaa, vaikka taloudellista hyötyä ei ole heti nähtävillä. Ja tietysti perusterveydenhuolto on tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Terveydenhuollon avulla voidaan suojautua viruksia, bakteereja sekä sisäloisia vastaan.

EHV-1 ja EVH-4

Virukset kuuluvat herpes-viruksiin ja aiheuttavat hengitysoireita( EVH 4) ja tiineillä tammoilla keskenmenoja (EVH1). Lisäksi taudista on olemassa myös hermostomuoto.

Kentackyssa vuosina 1986-1991 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin yhteensä 3527 tapausta abortoiduista, ennenaikaisista varsomisista ja perinataalisista ( varsa kuolee vuorokauden sisällä syntymästä) kuolemista. Näistä istukan tulehdus havaittiin jopa 34% tammoista. EHV-1-virus on yksi aiheuttaja. Virus tarttuu pisaratartuntana, mutta ei aiheuta välttämättä mitään muita esim. hengitysoireita. Keskenmeno tapahtuu yleensä vasta 4,5 tiineyskuukauden jälkeen. Tavallista on, että infektio on hevosella olemassa, mutta puhkeaa stressin seurauksena. Virus piiloutuu hermoihin, joten rokotuskin antaa vain lyhytaikaisen suojan. Taudin hermostomuotoon rokotuksella ei ole lainkaan vaikutusta.

Ennnaltaehkäisyssä korostuu tallihygienia, mikä on tärkeää etenkin tiineiden tammojen osalta. Käytännössä tallien eristäminen on hankala toteuttaa, mutta tartuntavaaraa voi vähentää muuttamalla tallissa vaikka työjärjestystä. Paljon matkustavat hevoset eri talliin tai osastoon. Käsitellään ensin aina riskiryhmäläiset ja viimeiseksi taudin mahdolliset kantajat.

Rokottaminen suojaa, mutta se täytyy tehdä 3 kertaa vuodessa, koska suoja on lyhytaikainen.

Terveydenhuolto-ohjelman mukainen rokottaminen tapahtuu tammi-, touko- ja elokuussa. Tiineet tammat rokotetaan lisäksi 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella. Tiineen tamman rokotus suojaa varsaa 5 kuukauden ikään saakka. Eli varsalle rokotus 5, 6 ja 12 kuukauden iässä.

Tetanus eli jäykkäkouristus

Taudin aiheuttaa maaperästä tullut bakteeri, joka siirtyy hevoseen haavan kautta. Tauti on vakava ja 80% sairastuneista menehtyy. Oireina jäykkyyttä, hikoilua ja tyypillisenä sahapukkimainen asento. Suomessa on todettu muutamia tapauksia. Rokotus antaa täyden suojan.

Teveydenhuolto-ohjelman mukaan hevoset rokotetaan kahden vuoden välein perusimmunisoinnin jälkeen. ( Alussa kaksi tehosterokotetta n. kuukauden välein.) Tiineet tammat rokotetaan 1-2 kuukautta ennen varsomista. Varsat rokotetaan 5, 6 ja 12 kuukauden iässä.

Influenssa

Yleinen tauti erityisesti nuorilla hevosilla. Oireina kuumetta, sierainvuotoa ja yskää. Rokotus ei välttämättä estä taudin puhkeamista, mutta oireet tulevat lievempinä. Nuoret hevoset eivät muodosta vasta-aineita yhtä hyvin kuin vanhemmat hevoset. Rokotusta kaksi kertaa vuodessa suositellaan nuorille hevosille ja hevosille, jotka liikkuvat paljon eri paikoissa.

Hyvinkään hevossairaalan terveydenhuolto-ohjelmassa rokotus tapahtuu yhdessä herpes-rokotteen kanssa 3 kertaa vuodessa, koska ainut markkinoilla oleva herpesvirus-rokote on kombinantti-rokote. Varsat rokotetaan 5, 6 ja 12 kuukauden iässä.

Sisäloiset

-Pyörömadot

Kulkeutuvat hevoseen ihon kautta. Niiden elinkierto on nopea, tuottavat jopa viikossa munia. Varsa saa oireita ensimmäisinä elinviikkoinaan; ripuli, ähkytyyppiset oireet, iho-oireet. Tamman kunnon madotus estää varsaa saamasta tartuntaa.

- Suolinkaiset

Erittäin yleisiä sisäloisia. Elinkierto niillä on 10-12 viikkoa. Ne kulkeutuvat ruuansulatuskanavan seinämän läpi maksaan ja keuhkoihin ja edelleen ylempiin hengitysteihin. Suolinkaisia tavataan erityisesti alle 6 kk ikäisillä varsoilla. Oireita varsoilla ovat yskä, sierainvuoto, kuume, ripuli ja huono karva.

- Pienet punamadot

Matoja saattaa olla hevosen elimistössä suuriakin määriä. Lepomuodossa ne ovat kystana suolen limakalvossa. Jos niitä vapautuu kerralla suuri määrä, voi hevosen suoli tukkeutua ja tila on hengenvaarallinen. Muita oireita ripuli, laihtuminen ja ähkyoireet.

- Heisimadot

Heisimadot aiheuttavat sisäloisista eniten sairauksia. On arvioitu, että jopa 50% ähkyistä johtuu niistä. Heisimatojen elinkierto on pitkä n. 9 kk. Nuorilla ja vanhoilla on todettu olevan suurimmat määrät heisimatoja. Syynä varmasti vastustuskyvyn heikkous sekä laiduntaminen.

Suomen etuna muihin maihin verrattuna on pitkä talvi, jolloin hevoset eivät saa uusia tartuntoja. Lisäksi tässäkin asiassa tallihygienialla on suuri merkitys. Esim. tarhojen siivoamisella on yhtä suuri vaikutus kuin madottamisella.

Oikean matolääkkeen valinnassa tulisi ottaa huomioon, miten lääke tehoaa eri sisäloisiin. Esim. toiset tehoavat vain loisten aikuisiin muotoihin, kuten Strongid ®. Vuodenaika vaikuttaa, talvella on hyvä antaa tehokas lääke kun uusia tartuntoja ei tule niin paljon. Axilur® ei ole kovin tehokas normaalitilanteissa, mutta klinikkaolosuhteissa sitä saatetaan käyttää moninkertaisia annoksia useina päivinä peräkkäin. Equimax®, Eraquell®, Ivomec® ja Noromectin® ovat kaikki Suomessa myytäviä reseptilääkkeitä. Nämä kaikki sisältävät ivermektiiniä. Sen ansiosta mm. tiettyjä sisäloisia( strongylus vulgaris) ei enää paljon esiinny. Ivermektiini on turvallinen käyttää, koska sille ei ole kehittynyt resistenttejä loiskantoja. Suomessa matolääkkeitä käytetään muita maita paljon vähemmän, siksi resistenssistä eli loisten vastustuskyvystä matolääkkeille tuskin tulee ongelmaa. Equimax® sisältää myös pratsikvantelia, joka ainoana tehoaa kunnolla myös heisimatoihin. Moksidektiini eli Equest® taas säilyy elimistössä kauan ja sen vuoksi sitä tulisi käyttää loisten toukkavaiheessa.

Hyvinkään hevossairaalan madotusohjelmassa hevoset madotetaan seuraavasti:

- tammikuu: Equest®

- toukokuu: Equimax®

- elokuu: Axilur®

- lokakuu: Equimax®

Tammoille madotus 1-2 kk ennen varsomista (Equimax®) ja viikko varsomisesta (Eraquell®)

Varsoille taas suositellaan ivermektiinipohjaista matolääkettä (Eraquell®, Ivomec® tai Noromectin®) 4 viikon iästä lähtien kerran kuussa 6 kk ikään saakka, jonka jälkeen lokakuussa Equimax® ja tammikuussa Equest® kuten varsinaisessa ohjelmassa. Jos varsalle ei ole annettu aikaisemmin koskaan matolääkettä, annetaan ensin miedompi Axilur® ja vasta seuraavaksi jokin ivemektiinipohjainen matolääke. Vahva matolääke ( ivermektiiniä sis.) kun voi aiheuttaa sen, että paljon matoja kuolee ja irtoaa samaan aikaan ja ne voivat tukkia suolen. Tiheästä madotuksesta varsoilla ei ole todettu mitään sivuvaikutuksia.

Yhteenveto: tamman tiineys

Yhteenveto: varsomisen jälkeen:

Yhteenveto: vieroitettu varsa